Tulevaisuus tehdään yhdessä

Talventulo tänne eteläiseen Suomeen viivästyy. Yhtenä syynä siihen on kiihtyvä ilmastonmuutos. Siispä ulkona on tasaisen harmaata ja sateista. Tasan vuosi sitten vietin sapattivuoteni viimeisiä viikkoja Singaporessa, jossa satoi päivittäin ja sateen jälkeen lämpötila nousi 29 plusasteesta 32 tai jopa 34 lämpöasteeseen. Myös Aasiassa ilmaston muuttuminen on tosiasia, merenpinta nousee ja valtaa alleen alavia maita, mikä puolestaan aiheuttaa muuttoliikkeitä. Sen lisäksi pitkät kuivat kaudet koettelevat maanviljelystä, jonka vuoksi maanviljelijöiden on turvauduttava yhä kasvavassa määrin keinokastelujärjestelmiin.

Parempi huomen

Parempi huomen on meidän kaikkien yhteinen asia, jonka eteen tulee tehdä töitä, sillä jokainen pienikin teko ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi lasketaan. Kun palasin takaisin rehtorin tehtäviin vuoden alussa huomasin monia muutoksia, joista moni juontui maailman laajuisesta pandemiasta, jonka jälkimaininkeja yhä elämme. Yksi selkeä muutos on ihmisten tulevaisuuden näkymän hämärtyminen, mikä heijastuu koulutusmaailmassa siten, ettei koulutusta nähdä aina mahdollisuutena parempaan. Silloin halu keskeyttää jo aloitetut opinnot kasvaa, koska niin sanottu koulutususko ei kanna yksilöä kohden parempaa huomenta.

Suomalaisen yhteiskunnan yhtenä kantavana pilarina on koko itsenäisyyden ajan ollut koulutus, joka 1970-luvulla tehdyn peruskoulu-uudistuksen myötä avautui aidosti jokaiselle suomalaiselle. Helsingin seudun kesäyliopisto perustettiin vuonna 1966 tuottamaan sivistävää koulutustarjontaa koko kansalle siten, ettei opintoihin pääsy edellyttänyt valkolakkia. Myös koulutuksen hinnat pidettiin matalana, jotta koulutuksen osallistumiskynnys olisi ollut mahdollisimman matala. Sama periaate ohjaa säätiön koulutustarjontaa koronan jälkeisessä Suomessa ja toteutuu myös vuonna 2023.

Koulutus kannattelee meistä jokaista

Koulutus on avain laajempaan ymmärrykseen, jota tarvitsemme tämän hetken maailmassa, jossa pelko tulevasta heijastuu yksilön arkeen. Yksinäisyys ja pelko ovat ahdistava kombinaatio, jolle koulutus on oiva vastapaino, kyky nähdä uusia mahdollisuuksia huomisessa. Koulutuksessa kohtaamme myös erilaisia ihmisiä, mikä on aina oivalluksia herättävä kokemus.

Tulevaisuutta käsittelevässä keskustelussa nousee varsin usein esille vastakkainasettelu, joka rajoittaa ratkaisuvaihtoehtojen etsintää ja vie usein harhaan itse pääasiasta. Kun siihen vielä lisätään pelko sodasta ja ilmaston muutoksesta, on yksilöllä edessään haastava rasti. Tässä kohden koulutus on vaa’ankieli, sillä uhat voidaan selättää uuden tiedon ja oivallusten avulla.

Lumiset talvet

1970-luvulla, kun peruskoulu rantautui Suomeen, talvet olivat koko maassa valkeat lumen peittäessä metsät ja jääpeitteen kahlitessa järvet sekä merenlahdet viimeistään joulukuun alussa. Myös pakkaset purivat ja olivat arkipäivää pitkinä talvikuukausina. Tuolloin Suomessa elettiin todellista koulutususkon kulta-aikaa ja esimerkiksi ylioppilastutkinto tuli osaksi lähes kaikkien sukujen historiaa. Sen myötä tulivat myös sukujen ensimmäiset akateemisesti koulutetut nuoret. Tuolla vuosikymmenellä Suomessa säästettiin edellisen kerran energiaa ja sähköä.

Nyt 2020-luvulla, peruskoulun kultakausi on ohitettu, ilmastonmuutos näkyy maantieteellisesti pitkän Suomen talvikuukausissa. Koulutuksen periytyvyys on palannut koulutuspoliittiseen keskusteluun ja on kai todettava myös se, että koulutuksen toteuttamistavat ovat muuttuneet pysyvästi pandemian jälkeisessä maailmassa, mikä näkyy myös Helsingin seudun kesäyliopiston koulutuksissa.

Kohden keskitalvea

Arjen huolet yhdistävät meitä suomalaisia, kun lähestymme vuoden pimeätä aikaa. Monessa taloudessa pohditaan sitä, millainen on tuleva talvi, kuinka paljon elinkustannukset nousevat ja milloin maailmassa palataan rauhaan ja yhteistyöhön.

Yksin ei meistä pärjää kukaan. Tarvitsemme ympärillemme ihmisiä, joiden kanssa keskustella, parantaa maailmaa ja oppia. Me tarvitsemme myös uutta tietoa, jolle pohjata omaa päätöksentekoa.

Sen vuoksi myös Helsingin seudun kesäyliopisto pyrkii vuonna 2023 tarjoamaan keskustelu-, kohtaamispaikkoja ja oppimismahdollisuuksia matalalla kynnyksellä jokaiselle oppimishaluiselle.

Hyvää syystalvea, yhdessä me jaksamme!

Raija Meriläinen

Helsingin seudun kesäyliopiston toiminnanjohtaja/rehtori