Vuosi 1966 oli monella tapaa taitekohta niin Suomessa kuin maailmanpolitiikassa. Suomessa koulutuksen uudistaminen oli käynnistynyt ja keskustelu tasa-arvoisemmista opintomahdollisuuksista voimistui. Kansainvälisesti maailma eli epävarmaa aikaa, jota leimasivat konfliktit, vallankaappaukset ja sotilasliittojen murroksessa oleva asema. Tässä artikkelissa tarkastelemme kevään 1966 tapahtumia ilmastosta koulutusjärjestelmään ja maailmanpolitiikkaan – sekä lopuksi testaamme yleistietoja pienellä tietovisalla.
Pakkastalvi Suomen pohjoisessa
Vuoden 1966 alku oli poikkeuksellisen kylmä. Tammikuussa Ivalossa mitattiin –48,6 astetta, mikä oli äärimmäinen pakkaslukema jo tuolloin. Juhlavuoden vertailuna Savukoskella mitattiin –39,9 astetta. Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys –51,5 astetta syntyi myöhemmin vuonna 1999.
Maailma kuohui – sotia ja rauhaa
Vuonna 1966 kansainvälinen poliittinen tilanne oli jännittynyt. Vietnamin sota laajeni edelleen, ja Yhdysvaltojen joukkojen määrä nousi tammikuussa 190 000 sotilaaseen. Samaan aikaan Intian ja Pakistanin väliset vihollisuudet saatiin keskeytettyä rauhanneuvotteluilla.
Kylmän sodan kaksi suurta sotilasliittoa – Nato ja Varsovan liitto – määrittivät maailman turvallisuuspolitiikkaa. Vuonna 1966 Ranska päätti irtautua Naton sotilaallisesta rakenteesta, minkä seurauksena Naton pääkonttori siirtyi Pariisista Brysseliin.
Suomen koulutusjärjestelmä murroksessa
1960-luvulla Suomen koulutuskenttä oli voimakkaasti sirpaleinen. Monen opintopolku ei koskaan päässyt käyntiin, sillä koulutus ei ollut kaikille avoin tai määrärahojen puolesta tasapuolinen. Kotipaikkakunta ja perheen taloudellinen tilanne vaikuttivat ratkaisevasti siihen, millaisia opintoja lapsi tai nuori saattoi tavoitella.
Ylioppilastutkinto oli tuolloin mahdollista vain harvoille: tutkinnon suoritti vuonna 1966 hieman yli 14 000 lukiolaista. Tutkintoa ei voinut hajauttaa eikä sen suorittaminen ollut valinnaista.
Tässä murrosvaiheessa Helsingin seudun kesäyliopiston säätiö perustettiin tarjoamaan mahdollisuuden jatkokouluttautumiseen ilman yliopistotutkintoa. Opintojen ääreen pääsi halutessaan jo neljän vuoden kansakoulupohjalta, ja tärkeintä oli oppimisen halu – ei tutkintotausta.
Tietovisa vuodesta 1966
Testaa tietämyksesi ja katso oikeat vastaukset artikkelin lopusta!
1. Mitkä olivat kansakoulun jälkeiset kaksi jatko-opintovaihtoehtoa?
2. Mitä koulutussektoria vuonna 1966 perustettu Ammattikasvatushallitus edusti?
3. Miksi Suomessa oli vuonna 1966 kaksi opetusministeriä?
4. Kuinka monta vuotta kansakoululaitos oli ollut olemassa vuonna 1966?
5. Mitkä vaakunat koristivat Helsingin kesäyliopiston opinto-oppaan kantta?
Koulutuksen tasa-arvoistumisen alku
Vuoden 1966 kokonaiskuvaa tarkastellessa voidaan nähdä, että Suomi oli nopeasti kehittyvän koulutusjärjestelmän äärellä. Koulurakentaminen eteni vauhdilla, ja keskustelu oikeudenmukaisista opintopolkuista voimistui. Pyrkimyksenä oli luoda järjestelmä, jossa jokaisella olisi mahdollisuus opiskella varallisuudesta riippumatta – arvo, jota Helsingin seudun kesäyliopisto edelleen edistää koulutustarjonnallaan.
Tietovisan vastaukset:
- Kansalaiskoulu tai oppikoulu
- Ammatillinen koulutus
- Suomessa oli eduskuntavaalit maaliskuussa 1966, minkä seurauksena opetusministerin tehtävänhaltija vaihtui Jussi Saukkosesta (Kok.) Reino Oittiseen (SDP).
- Kansakoululaitos vietti 100-vuotisjuhliaan.
- Helsingin kaupunki, Espoon kauppala ja Helsingin maalaiskunta.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös: ”60 vuotta oppimisen iloa: katse menneeseen ja tulevaan HSKY:n rehtorin kanssa”