Haluatko tutustua japanilaisiin uraa uurtaneisiin kirjailijanaisiin, Minna Canthin japanilaisiin ”sisariin”? Tiedätkö, keitä ovat Japanin viidentuhannen jenin seteleissä kuvatut Meiji-kauden naiset? Miksi kosmopoliittia Toshiko Tamuraa alettiin kutsua ”vaaralliseksi naiseksi”? Millaista oli aikaansa sata vuotta edellä olleen Kazue Tomimoton eli Kōkichi Otaken elämä? Miten Fumiko Hayashi päätyi reissaamaan junalla läpi talvisen Siperian? Haluatko kuulla heidän tarinansa ja tutustua heidän teoksiinsa, joita ei juuri ole suomennettu?
Kahdella luennolla (osa 1, 19.5.2026 ja osa 2. 15.9.2026) käsitellään Japanin uraa uurtaneita kirjailijanaisia, heidän teoksiaan ja elämäänsä noin 1800-luvun loppupuolelta 1950-luvulle. Tarkastelemme kirjailijoiden elämää ja tuotantoa teemallisesti, eri aikakausien yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia huomioiden. Luennot perustuvat suureksi osaksi japaninkielisiin lähteisiin.
Aika: ti 15.9.2026 klo 17.00-18.30. Luennon ensimmäinen osa järjestetään 19.5.2026, voit ilmoittautua siihen täältä.
Luento järjestetään etäyhteydellä. Tarvitset osallistumiseen tietokoneen tai mobiililaitteen sekä nettiyhteyden. Luennolle osallistuminen on maksutonta.
Sisältö: 3. ”Vaarallinen nainen” Toshiko Tamura (1884–1945) ja hänen elämässä kotimaassaan Japanissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa? Miten hän vaikutti Kiinan kirjailijanaisiin? Alun perin varattomasta perheestä tuleva Toshiko oli feministi ja työläisten oikeuksien puolesta puhuja. Hän oli tunnettu erityisesti poliittisena kirjailijana, mutta hän myös muokkasi Japanin kirjallisuuteen uuden tavan kirjoittaa ja puhua sukupuolista. ja oli yksi ensimmäisistä arkikielellä kirjoittavista naisista. Tarkastelun kohteena on Toshikon elämän ja ajatusten lisäksi yksi hänen tunnetuimpia novellejaan, Ikichi eli ”Elämänvoima” (engl. Lifeblood).
4. Lähde Fumiko Hayashin (1903–1951) matkaan talvista Siperian rataa pitkin Eurooppaan vuonna 1931! Lapsena Fumiko kierteli lähes rahattoman äitinsä kanssa kaupustelemassa eri puolilla Japania. Päädyttyään asumaan Tokioon hän onnistui julkaisemaan menestykseksi nousseen teoksensa Hōrōki eli ”Kulkurin päiväkirja”. Siihen ei kuitenkaan ”kiertolaisen” elämä päättynyt, vaan menestyksen myötä hän matkusti useita kertoja myös ulkomaille sekä sota-aikana kirjeenvaihtajan ominaisuudessa esimerkiksi Kiinaan ja Ranskan Indokiinaan. Luettavaa: ”Keskikaupungilla” (suom. Tuomas Anhava kokoelmassa Shōsetsu, japanilaisia kertojia; toim. Veikko Polameri) tai Kiertolainen (suom. Antti Valkama, ilmestyy maaliskuussa 2026).
Kenelle: Luento soveltuu kaikille japanilaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista kiinnostuneille.
Luennoitsija: Terttu Rajala, FT, Japanin modernin kirjallisuuden tutkija, Vieraileva tutkija (Itä-Suomen yliopisto).
- Ti 15.09.2026 17:00-18:30 Paikasta riippumaton