Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden perusteet, 5 op, lv. 2024–25

Ajankohta:
Verkkokurssi joulukuu 2024 helmikuu 2025, tarkentuu                  

Kurssin vastuuopettaja dosentti, TkT Arto Reiman

Tavoitteet: 
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

  • osaa asettaa tavoitteita sekä valita keinoja työhyvinvoinnin kehittämiselle niin yksilö- kuin organisaatiotasoillakin
  • osaa sijoittaa työhyvinvoinnin niin työelämän lainsäädännön, organisaation tavoiteasetannan, tuottavuuden edistämisen, työsuojelun asiantuntijuuden kuin esimiestyön- ja henkilöstöhallinnon yhteyteen
  • tunnistaa työhyvinvoinnin merkityksen yksilön ja organisaation suorituskyvyn osalta kyeten myös arvioimaan työhyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia organisaatiotasolla
  • tuntee kansallisen ja kansainvälisen julkisen vallan lainsäädännöllisen ja strategisen tavoiteasetannan, esimerkkiorganisaatioiden hyviä käytäntöjä sekä tutkimuksen ja kehittämisen keskeiset ajankohtaiset asiat ja menetelmät

Sisältö:
Kurssin lähtökohtana on tuoda esille työelämän laatutekijöiden moniulotteisuus. Kurssin verkkoluennoilla esillä ovat mm.:

  • Työelämän nykytila, haasteet ja strategiset tavoitteet kansallisesti ja kansainvälisesti; työhyvinvoinnin merkitys työvoiman terveyttä turvaavana ja edistävänä sekä viihtyisyyttä, töiden kehittävyyttä ja kokonaisvaltaista tehokkuutta lisäävänä toimintana.
  • Työhyvinvoinnin johtaminen yrityksen strategiaan sidottuna toimintona.
  • Työhyvinvoinnin henkilöstö- ja talousvaikutukset eri mittareilla; ml. sairauspoissaolot ja ammattitaudit; suomalaisen ja yleiseurooppalaisen lainsäädännön ja normien perusteet; työsuojelu; työsuojeluyhteistoiminta, -valvonta sekä työterveyshuolto ja työkykyä edistävä toiminta; - sosiaalinen, psyykkinen, kognitiivinen, fyysinen, kemiallinen ja biologinen työympäristö, erilaiset vaaratekijät ja niiden tekninen ja toiminnallinen torjunta ja hallinta.
  • Hyvinvoinnin tuottavuus; työhyvinvoinnin ja yrityksen suorituskyvyn yhteydet muuhun johtamiseen ja kehittämiseen integroituna, välttämättömänä ja hyödyllisenä, myös laatua ja tuottavuutta vahvistavana kokonaisuutena.
  • Johdon ja linjaorganisaation mahdollisuudet ja vastuut; henkilöstön osallistumisen ja osallistamisen tärkeys ja keinot; palkitseminen ja sanktiot, hyvän ergonomian ja työympäristön tuottavuusvaikutukset.

Suoritustapa: Luennot Moodlessa. Suoritus kurssin aikana osasuorituksilla (viikot 49-09, joulutauko huomioiden). Tarkemmat ohjeet osasuorituksista  ilmoitetaan Moodlessa.

Arviointi: 1-5 ja hylätty.

Verkkoluennoilla käsiteltävät aiheet: 

  • Työhyvinvointia ja työelämän laatua - aloitusluento; prof. Seppo Väyrynen, TkT Kari Kisko, DI Henri Jounila
  • Työhyvinvointi - lainsäädännöllinen ja taloudellinen pohja; dos. Erkki Yrjänheikki
  • Harjoitustyöaiheiden esittely; prof. Seppo Väyrynen 
  • Kommunikointi työssä - vuorovaikutuksella tuottavaan työhyvinvointiin; prof. Hannu Soini
  • Työjärjestelmä toivottujen piirteiden ja tulosten lisäämisen sekä ei-toivottujen vähentämisen kehyksenä; prof. Seppo Väyrynen
  • Työyhteisöviestintä; TkT Mirja Väänänen
  • Luovuus yksilö- ja ryhmäilmiönä; TkT Kari Kisko
  • Luovan työn tekniikan soveltaminen; TkT Kari Kisko
  • Yritysesimerkkejä kommunikoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämisestä ja keskinäisriippuvuudesta (mm. KIKO-hanke); Mirja Väänänen
  • Työhyvinvoinnin indikaattorit ja työelämän laadun kehittämistoimet työpaikalla; dos. Erkki Yrjänheikki
  • Työhyvinvointia ja työelämän laatua - yhteenveto; prof. Seppo Väyrynen, TkT Kari Kisko, DI Henri Jounila

Kirjallisuus: Kaikki oppimateriaali on Moodlessa. Kansainvälisen kirjallisuuden taustaa antaa soveltuvin osin Arnold, J. et al. (2010), Work Psychology; Understanding Human Behaviour in the Workplace. 5th Edition. Financial Times/Prentice Hall. Ajantasainen muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin aikana.

Kuuluu kokonaisuuteen:

Avainsanat: työelämän laatu, työhyvinvointi, työturvallisuus, työyhteisöviestintä