Japanilaisen puupiirroksen lumoissa

Japanilaisella puupiirroksella on pitkä historia. Monille ovat tuttuja suuret ukiyo-e mestarit kuten Hokusai, Utamaro ja Hiroshige, sekä näyttelijäkuvistaan muistettu Kunisada, jonka tuotantoa on tallennettuna myös Suomen kansallisgallerian kokoelmiin. Japanissa perinteisen ukiyo-e laatanleikkauksen ja vedostuksen taitajia on jäljellä enää vain vähän, mutta nykytaiteilijoiden kiinnostus japanilaiseen puupiirrostekniikkaan on lisääntynyt vuosi vuodelta 2000-luvun alusta alkaen. Menetelmää kutsutaan maailmalla usein myös sen japanilaisella nimellä, mokuhanga.

Mitä on mokuhanga?

Vesiväripuupiirros on kohopainomenetelmä, jossa jokaista kuvassa esiintyvää väriä kohden leikataan oma painopintansa. Ukiyo-e teosten painolaatat valmistetaan kirsikkapuusta, vanerilevyjen toimiessa nykytaiteilijoiden tavallisena pohjamateriaalina. Työskentely etenee luonnoksesta värierottelun ja laatanleikkauksen kautta värien vedostukseen japaninpaperille. Vedostuksessa ei tarvita prässiä – myös muut työvaiheet sujuvat käsikäyttöisillä työkaluilla. Eri värikenttien osuttaminen kohdalleen vaatii tarkkuutta, jonka saavuttamiseen japanilaiset ovat kehittäneet mainion kentō-kohdistusmenetelmän.

Kentō mahdollistaa leikittelyn yksityiskohdilla ja viivoilla kuin myös vapaamuotoisilla maalauspinnoillakin. Ukiyo-e puupiirroksille ominaiset bokashi -väriliukumat lisäävät kuviin jännittävää kolmiulotteisuutta. Kirsikkana kakun päällä on tekniikan myrkyttömyys ja kierrätyskelpoiset materiaalit. Koevedokset voi huuhtoa ja keittää uudelleen paperimassaksi. Kauniisti värjäytyneistä painolaatoista voi puolestaan nikkaroida vaikka laatikoita tai hyllyjä. Kaikki välineet ovat lisäksi ihoystävällisesti pestävissä saippualla ja vedellä.

Puupiirros meditaation muotona

Yksittäisen puupiirroksen valmistusprosessi on monipolvinen ja erittäin koukuttava. Kiire ja hätäileminen eivät sovi kuvan työstämiseen. Puulaatan ylle kumartuvan graafikon mieli tuntuu hakeutuvan kuin itsestään meditatiiviseen moodiin, joka sulkee ympäröivän arjen kokonaan ulos hetkestä. Kun kaikkiin työvaiheisiin antautuu täysillä, ei tarvitse myöskään huolehtia lopputuloksen onnistumisesta.

Valmis kuva jaksaa aina yllättää tekijänsä. Jos ensimmäinen yritelmä ei osu ihan nappiin, niin samoilta painolaatoilta voi ottaa uudelleen toisenlaisen version. Vedospaperin värillä ja laadulla on myös merkitystä kuvan olemukseen. Kokeilut erilaisilla paperilaaduilla antavat kiinnostavaa lisävivahdetta työskentelyyn. Puupiirroksen tekeminen aktivoi ja rentouttaa tekijäänsä samanaikaisesti, kun hän heittäytyy ideoidensa vietäväksi.

Oppilaana Japanissa, opettajana Suomessa

Opiskelin japanilaisen puupiirroksen perinteisiä ja uusia menetelmiä Kiotossa Japanissa yli 20 vuotta. Ensimmäinen opettajani oli taidegraafikko Akira Kurosaki, Kyoto Seika -taideyliopistossa vuosina 1989-91. Sen jälkeen opin ukiyo-e tekniikoita ja teosten historiaa monien tunnettujen puupiirrosmestareiden oppilaana.

Ryhdyin jakamaan Japanissa keräämiäni tietoja ja taitoja Suomessa 1990-luvun puolivälin tienoilla. Puupiirroksen lisäksi kurssitarjontaani sisältyy myös muita japanilaisia grafiikan tekniikoita, kuten mokulitoa ja hierrevedostusta, sekä perinteistä japaninpaperin valmistusta ja kirjansidontaa.

Omissa teoksissani vanhat myytit ja itse keksityt tarinat johdattelevat katsojaa eteenpäin. Mangatyyliset eläinhahmot symboloivat kuvissa inhimillisiä ominaisuuksia. Toteutan ideani vahvoilla väreillä ja käytän mielelläni bokashi-väriliukumia tunnelmien luomiseen. Vaikka olen tehnyt vesiväripuupiirroksia jo todella pitkään, niiden parissa tuntuu aina riittävän uutta opiskeltavaa.

Missä japanilaisia tekniikoita voi opiskella?

Helsingin kesäyliopisto järjestää kesällä 2023 kaksi japaniaiheista grafiikan erikoiskurssia. Kesäkuussa ohjelmassa on Sumizuri – japanilainen sävypuupiirros, jossa opiskelijat tutustuvat vesiväripuupiirroksen perusteisiin ja monivärityössä käytettävään kentō -kohdistusmenetelmään.

Kurssilla tutkitaan valon, varjon sekä valohämyn esittämistä kuvassa ja muunnetaan japaninpaperille tehty sivellinmaalaus graafiseksi sävyvedokseksi. Vedostuksessa käytetään aitoa sumi-mustetta ja painolaattana japanilaista shina-puuta. Myös vedostuspaperit tulevat suoraan Japanista.

Heinäkuun lopulla kesäyliopisto tarjoaa jännittävän Takuhon ja urauchi -kurssin. Takuhon on hierrevedostekniikka, jota on perinteisesti käytetty kiveen tai metalliin kaiverrettujen kirjoitusten kopioimiseen. Kurssilla opiskelijat hiertävät puukaiverruksia japanilaisella musteella ja valmistavat hierrevedoslaattoja myös itse. Urauchi on olennainen osa takuhon-teosten viimeistelyä. Se on taustausmenetelmä, jonka avulla hiertämisestä venyneet vedokset suoristetaan.

Kurssilla valmistamme myös henkilökohtaiset nimileimasimet, joilla takuhon-vedokset signeerataan. Molemmat erikoiskurssit sopivat niin aloittelijoille kuin myös ammattitaiteilijoillekin. Tervetuloa mukaan japanilaisen grafiikan kiehtovaan maailmaan!

Artikkelikuva:
Katsushika Hokusai, Kanagawan suuri aalto
Teos Tuula Moilasen kokoelmasta.
Valokuva © Tuula Moilanen